Lämmityksen kulut kuriin
Espoossa sijaitseva kerrostaloyhtiö Asunto Oy Niittykumpu 3 koostuu kolmesta rakennuksesta, ja siinä on yhteensä 124 asuntoa. Kaukolämmön kulutus oli vuosittain 1 200 megawattituntia. Nykyisen lämmönvaihtimen, teknisen tilan ja muun tekniikan käyttöikä oli päättymässä, ja taloyhtiö halusi siirtyä hinnaltaan edullisempaan, 100-prosenttisesti päästöttömään uusiutuvaan energiaan.
Länsimetron asettamien rajoitteiden vuoksi perinteinen ratkaisu ei kuitenkaan tullut kysymykseen. Taloyhtiössä toteutettiin samanaikaisesti mittava linjasaneeraus yhteistyössä Firan kanssa. St1 löysi yhdessä asiakkaan konsulttiyhtiön Swecon kanssa ratkaisuksi syväkaivojen, lämpöpumppujen ja poistoilman lämmöntalteenoton (LTO) yhdistelmän.
Kohteeseen porattiin yhteensä 7,2 kilometriä 500–600-metrisiä syväkaivoja St1:n omalla syväporauskalustolla. Osa kaivoista porattiin vinosti metrotunnelin alle. Vinoporauksen, syväkaivojen ja LTO:n yhdistelmän ansiosta kaivokentän maanpäällinen pinta-ala kyettiin pienentämään kolmasosaan perinteiseen verrattuna. Lisäksi laitteiston hyötysuhde parantuu kallion lämpötilan noustessa noin 1,6 astetta 100 metriä kohden. Syväkaivojen korkeampi investointi kompensoituu elinkaaren aikana niiden tuottaman lämpimämmän keruunesteen tuoman hyötysuhteen paraneman johdosta.
Hukkalämpö varastoidaan hyötykäyttöön
St1 on erikoistunut Otaniemen hankkeen myötä syväporausteknologiaan. Syväporauksella pystytään toteuttamaan maalämpöratkaisu kohteisiin, joiden tontti on pieni tai tonttiin kohdistuu muita varaavia rasitteita, kuten Niittykummun tapauksessa metrotunneli. Jatkossa kaikki lämmitysenergia tuotetaan lämpöpumppujärjestelmällä. LTO-laitteet ottavat poistoilman hukkalämmön talteen, ja lämpöpumput hyödyntävät energian uudelleen lämmitykseen. Kesäkaudella hukkalämpö varastoidaan syväkaivoihin. Vanhat poistoilmapuhaltimet korvautuvat saneerauksen yhteydessä uusilla, vähemmän sähköä kuluttavilla malleilla. Samalla saadaan ilmanvaihdon ohjaus liitettyä St1:n toimittamaan taloautomaatioon.
LTO:n keruuputkisto tuodaan alas katolta sadevesikuilujen kautta. Näin suojellun kiinteistön ulkonäkö ei muutu. Ilmanvaihdon ja lämmityksen toimintaa mitataan ja säädetään jatkuvasti huoneistokohtaisen olosuhdemittauksen perusteella, mikä parantaa asumisen mukavuutta. Olosuhdemittaukseen perustuvan ohjauksen ansiosta energiankulutus vähenee ja esimerkiksi liian lämpimät huoneistot saadaan säädettyä sopivaan lämpötilaan.
Kohteeseen rakennettiin kokonaan uusi tekninen tila kiinteistön ulkopuolelle, jonne asennettiin neljä lämpöpumppua yhteisteholtaan 360 kilowattia, varaajat sekä muu tekniikka. Jatkossa lämpöpumppujärjestelmällä tuotetaan kaikki tarvittava lämmitysenergia, jonka vuoksi kaukolämmöstä luovuttiin kokonaan. Laitosta käytetään osana sähkön kysyntäjoustoa, jolloin sähkön käyttöä optimoidaan hintavaihtelun mukaan, tai saadaan korvaus, kun sähköä ei käytetä esimerkiksi siirtoverkon häiriötilanteissa.
Olosuhdemittaus hyötykäyttöön
Olosuhdemittaus on keino varmistaa, ettei sähkömarkkinoille osallistuminen vaikuta asumisolosuhteisiin. Taloyhtiö säästää 10 prosenttia ilman investointia ja riskiä. St1 myy taloyhtiölle sen tarvitseman lämpöenergian noin 10 prosenttia edullisemmin kuin aiemmin käytetty kaukolämpö. Taloyhtiön kulutukseen perustuen vuosisäästöksi tulee noin 10 000 euroa vuodessa. Säästöt alkavat heti järjestelmän käyttöönottopäivästä lukien. St1-elinkaarisopimuksessa taloyhtiö säästää yli 200 000 euroa 21 vuoden sopimuskautena, minkä aikana myös investointi tulee maksettua takaisin St1:lle. Taloyhtiön kokonaissäästö on siis yli 800 000 euroa ilman asiakkaan omaa investointia.
St1 elinkaarikonseptin riskittömyyttä asiakkaalle lisää myös se, että St1 ylläpitää, huoltaa ja korjaa kustannuksellaan lämmitysjärjestelmän sopimukseen kuuluvana, sekä maksaa järjestelmän ottaman sähköenergian. Laitoksen käyttämä sähkö on 100-prosenttisesti uusiutuvasti tuotettua tuulivoimaa, jonka johdosta pääosin kivihiilellä tuotetusta kaukolämmöstä irtautuminen säästää vuosittain 262 tonnia CO2-päästöjä.
