Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC vaati viimeisimmässä raportissaan nopeita toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Suomessa kivihiilestä ollaan luopumassa energiantuotannossa 2029 mennessä kokonaan ja muiden fossiilisten polttoaineiden osuutta pyritään ajamaan vauhdilla alas. Tämä aiheuttaa varsinkin suurten kaupunkien kaukolämpöyhtiöille hintapaineita. Lämmitysöljyn käytön vähentäminen poliittisin keinoin on ollut muihin pohjoismaihin verrattuna vähäistä, ellei jopa olematonta, vaikka tarve käytön vähentämiseen on suuri.

Päästöjä myös biopolttoaineista

Nykyinen hallitus on laskenut Suomen hiilineutraalin tulevaisuuden pitkälti biopolttoaineiden varaan. Kun poliittisella tasolla puhutaan uusiutuvasta energiasta, keskustelua hallitsevat usein juuri biopolttoaineet. Kaikesta polttamisesta syntyy kuitenkin aina hiilidioksidipäästöjä, myös biopolttoaineista. Keskustelu halutaankin johdattaa tässä kohtaa lähes aina suuriin hiilinieluihimme.

Lämpöpumput ja Suomen maaperän harvinaislaatuisen hyvä geoenergiapotentiaali loistavat keskusteluissa lähes poikkeuksetta poissaolollaan. Jos haluamme tehdä nopeita ja laaja-alaisia toimia päästöjen vähentämiseksi, täytyy löytyä uskallusta tehdä päätöksiä kaiken polttamisen minimoimiseksi lämmöntuotannossa. Kiinteistöjen uusiutuviin lämmitysratkaisuihin tulisi kannustaa, mutta valitettavan usein kaupunkien tuottoisat energiamonopolit menevät etusijalle. Esimerkiksi Ruotsissa kiinteistöjen lämmöntarpeesta 15 % tuotetaan geoenergialla.

Kaukolämpö tehdään pääasiassa fossiilisilla

Suomessa käytetystä energiasta noin neljännes kuluu rakennusten lämmittämiseen. Lähes puolet Suomen kiinteistöistä lämpiää kaukolämmöllä. Kaukolämmöstä yli 90 % tehdään polttamalla ja siitä lähes 50 % fossiilisilla. Viime vuoden kaukolämmön keskimääräiset päästöt Suomessa olivat 149 g/kWh. Geoenergialla eli maalämmöllä tuotetun lämmön päästöt ovat 28 g/kWh eli yli viisi kertaa pienemmät kaukolämpöön verrattuna. Sisäministeri Kai Mykkänen totesikin Facebook-päivityksessään 15.10.:”Kuluttajana useimmille meistä paras ympäristöteko olisi vaatia taloyhtiössämme selvitystä maalämpöön siirtymisestä.”

Aviapolis painottaa ympäristötehokkuutta

Onneksi on sellaisiakin toimijoita, joille ekologisuus on tärkeä arvo. Moderni ja ympäristötehokas Aviabulevardi II -toimistotalo valmistui Vantaalle marraskuun alussa 2018. Toimistotaloon rakentuu noin 8 000 neliömetriä modernia tilaa.

”Rakennuksen talotekniikkaratkaisuissa on voimakkaasti painotettu ympäristötehokkuutta sekä taloudellista ajattelua rakennuksen elinkaarelle. Lämmittämisessä ja jäähdyttämisessä hyödynnetään ekologista ja taloudellista geoenergiaa yhdistettynä kiinteistön aurinkosähköjärjestelmään. Lämmitykseen ja jäähdytykseen tarvittava energia otetaan alueelle poratuista 15:sta 350 metriä syvästä energiakaivosta”, kertoo Skanska CDF Oy:n johtaja Antti Nousiainen.

Rototec Oy:n tekemän selvityksen perusteella Aviapolis II:n vuosisäästö on noin 40 000 € ja lähes 800 000 € kahdenkymmenen vuoden elinkaaressa paikalliseen kaukolämpöön verrattuna. Kohteesta erityisen hyvän taloudellisesti tekee rakennuksen suurehko jäähdytyksen tarve suhteessa lämmityksen määrään.

Jos energian tuotannossa halutaan tehdä nopeita, toimivia ja tehokkaita toimenpiteitä lämmityksen päästöjen vähentämiseksi, tulisi poliitikkojen ja energiayhtiöiden olla ratkaisemassa tulevaisuuden suurinta ongelmaa myös geoenergian avulla.